Pulma
Siinä se istui ja tuijotti
istui vaan ja tuijotti
kiveä maassa
se toivoi
että kivestä syntyis sen unelma
tulisi valo ja kaikki oisi niin selvää
ja orava muistaisi
minne kätki pähkinät viime syksynä
Huone
Istun huoneessa
Katossa on pieni ikkuna
ovia ei ollenkaan
Huone on omituinen, mutta silti niin tuttu
Tiedän mikä se on, mutta en pysty sitä sanomaan
istun vain
istun vain
kunnes tunnen seinien liikkuvan,
ne tulevat lähemmäs
aina vain lähemmäs
ne tahtovat sulkea minut sisuksiinsa
en tahtoisi jäädä
mutta heikkouteni estää minua
avaamasta ikkunaa
seinät liikkuvat yhä...
ne lähenevät
ja joku sammuttaa valot
Ihminen
Olet ihminen tiedäthän?
Olet tuuli kasvoillani
ja sadepisarat ihollani
olet iloni ja suruni
olet valo pimeydessä
Olet lämmin hiekka varpaissani
Olet kukka ikkunalaudallani
Mutta ennen kaikkea olet ihminen jota rakastan
Pesä
katselen kuinka lehdet tipahtelevat puista
ne leijailevat kieppuen maahan
muiden lehtien sekaan
kauniin punaisina ja keltaisina
onpa joukossa muutama oranssikin
pian puu on aivan alaston
sen ryppyinen runko nousee kohti taivaalla ajelehtivaa pilveä
alastomat oksat yrittävät pyydystää tuulen
mutta tuuli tekee niihin pesän
niin minäkin olen edessäsi alaston
ja annan lehtien varista alas edessäsi
kurkotan sinuun ja yritän ottaa sinut syliini
mutta sinä olet jo tehnyt pesäsi minuun
Rajat
minulla on peili ja siinä mustat kehykset
marimekonkukkasilla koristellut
selkeät mutta iloiset kehykset
- minun elämäni rajat
minun elämälläni on rajat
miten turvallista
toisinaan voisin irroittaa kehykset
rikkoa rajoja
nähdä sininen taivas ja tuntea lempeä kesätuuli
seistä kallion reunalla
nähdä ja tuntea niin paljon
pienenä ihmisenä
koetella omia rajojaan
nähdä miten pitkälle sormeni yltävät
tehdä mitä huvittaa
olisinko onnellinen
olisiko parempi käpristyä sikiöasentoon
pehmeään nojatuoliin
mummon virkkaaman viltin alle
vetää norsunmuotoisen soittorasian valkoisesta narusta
ja kuunnella kehtomusiikkia
miten turvallista
kokeilla kannattaa aina
astua varovasti ensilumeen
heittäytyä hankeen
ja tehdä lumienkeli
nauraa vatsansa kippuraan
ja katsoa silmät sirrissä aurinkoon
juosta rantahietikossa pakoon aaltoja
päällä pelkkä paituli
jossa punaisin kirjaimin:
sopivasti villi ja vapaa